Mielensäpahoittaja - Tuomas Kyrö

Mielensäpahoittaja - Tuomas Kyrö
(äänikirjana, lukijana Antti Litja)
Ilmestynyt: 2010
Luettu: 15.tammikuuta.2017
Sivuja: 130
⭐⭐⭐⭐½

Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan 32: "Kirja on inspiroinut muuta taidetta"

"Seitsemäänkymmeneenkolmeen vuoteen en valittanut kertaakaan. Sitten lääkäri tutki minut päästä varpaisiin ja ulkoa sisään ja sanoi, että jos ei elämäntavat muutu niin saattavat mennä suonet tukkoon, saattaa sydän leikata kiinni. Hän halusi kovat rasvat pois ruokavaliosta, tilalle salaatteja ja hyötyliikuntaa, mutta kyllä minä tiesin mistä tukkeumat johtuivat. Ne johtuivat siitä, kun ei sano mitä ajattelee ja mistä pahoittaa mielensä. (...) Ryhdyin rehellisesti valittamaan ja onko sen jälkeen ollut kaikki arvot kohdallaan? Kyllä ovat." 

Vuoden ensimmäisenä kirjana kuuntelin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan. Kärsin alkuvuodesta lukujumista, joten kuuntelin Mielensäpahoittajan äänikirjana muutaman päivän aikana ulkoillessani koirani kanssa. Antti Litja, joka on myös näytellyt Mielensäpahoittajaa Dome Karukosken vuonna 2014 ilmestyneessä elokuvassa (yksi parhaista suomalaisista elokuvista), oli mielestäni varmasti paras henkilö antamaan Mielensäpahoittajalle äänen. Vähän nolottaa jopa, kun en ollut Mielensäpahoittajaa tätä ennen lukenut. Se nimittäin kipuaa varmasti suomalaiseksi klassikoksi. Lasken sen itse jo moderniksi suomalaiseksi klassikoksi.

Mielensäpahoittaja on huikea kokoelma kuvitteellisen suomalaisen miehen kirjoittamia, yleisönosastolle tarkoitettuja valituskirjeitä. Jokainen luku alkaa lauseella "Kyllä minä niin mieleni pahoitin...", viimeistä lukua lukuun ottamatta. Kyrö ymmärtää suomalaisuutta monien sukupolvien kerroksilta ja kuvaa suomalaista elämää kauniisti ja älykkäästi. Sekä tietenkin humoristisesti, sillä Mielensäpahoittaja on nimenomaan hauskaa luettavaa ja äärettömän fiksua tulkintaa arkipäiväisistä asioista "vanhan kansan" äänellä kerrottuna. Pystyt samaistumaan moneen Kyrön esittämään suomalaisuuden ytimeen kiinnittyvään elämää hankaloittavaan ärsyttäjään, jotka ei kuitenkaan "oikeasti" ole niin suuria juttuja. Mutta kun Kyrö jatkaa ärsytyksen perustelua suurilla elämää arvoittavilla valinnoilla, moraalilla tai kansanperinteellä, saa kirja sinut myös pohtimaan. Nämä kaikki mieltä pahoittavat asiat ovat hyvinkäyttäytyvän, ahkeran ja sinnikkään ihmisen vastakohtia. Miten me joskus unohdammekaan näinkin tärkeitä asioita arkemme keskeltä? Kirja ei kuitenkaan saa lukijaa millään tavalla loukkaantumaan, vaan on kevyttä ja huvittavaa luettavaa. Mielensäpahoittaja ei pahoita mieltäsi, vaan täyttää sydämesi lämmöllä.

Huomasin kirjahyllyjäni vastikään siivoillessani, että meiltähän löytyy jopa neljä Kyrön Mielensäpahoittaja-hahmon ympärille kirjoitettua kirjaa. Pitääpä ehdottomasti lukaista myös ne lähiaikoina !

"Katselin niitä emännän täriseviä luuksi ja nahaksi menneitä käsiä, joiden puristus oli aina ollut hänen kokoonsa suhteutettuna hurja. Se lämmön virta, se kuinka hän avasi minun lukkoni ja mitä kaikkea ne olivat pidelleet. Nyt minä pitelin niitä."

*Ida-Maria*