maanantai 15. tammikuuta 2018

Ajatuksiamme lukuvuodesta 2018

          




Tea:

Minulle alkanut vuosi on hyvin poikkeuksellinen ja erityinen. Terveyssyistä olen pois työelämästä sitruunaperhosten tuloon saakka enkä pääse viikoittain kirjastoon kuten tapanani on ollut. Aikaa lukemiseen siis on ja tuntuukin kutkuttavalta ajatella tätä levon ja lukemisen talvena.
Se, että en pääse kirjaston uutuuskirjahyllyille niin usein kuin ennen vaikuttaa lukemiseeni jossain määrin. Koen sen kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin menetyksenä. Kaikkea hyvääkään uutta ei tarvitse lukea juuri tällä hetkellä ja voin hyvillä mielin alkaa kaivella kirjahyllyni sisältöä. Miten paljon siellä onkaan niitä sitten- joskus- kirjoja! Jotkut niteet ovat odottaneet jo vuosia…

Joissakin lukublogeissa on ainakin parin vuoden ajan ollut extrahaasteena ns. Hyllynlämmittäjä- haaste. Termi lanseerattiin tarkoittamaan niitä lukemattomia kirjoja, jotka vain lämpimikseen nuokkuvat omassa kirjahyllyssä; niitä joihin on ollut tarkoitus tarttua kun sopiva aika on. Ja niinhän se tuppaa olemaan, että kun sopivaa aikaa liiaksi etsii, se karkaa käsistä.

Päätimme Ida-Marian kanssa ottaa Hyllynlämmittäjä- haasteen vastaan ja pitkin tätä vuotta koluta kirjahyllyjemme uumenia. Minulla se tarkoittaa paitsi kaunokirjallisuutta, myös runoja, ammattiin ja kirjoittamiseen liittyvää kirjallisuutta, hengellistä hyvää, hyvinvointiin ja hidastamiseen liittyviä kirjoja, taidetta, elämäkertoja.

Helmet – lukuhaasteessa olemme mukana myös tänä vuonna. Kovin ryppyotsaisesti emme siinä tänä(kään) vuonna ole vaan mieluummin valitsemme luettavamme mutu- tuntumalla ilman suuria täytymisiä. Silti pieni haaste tuo mukavaa buustia lukemiselle. 



Vuonna 2018....

    1. Mitä kirjoja odotat?

- Rakel Liehu: Valaanluiset koskettimet.
Kirjan piti ilmestyä v. 2015 ja se on ollut minulla kirjaston varauksena ainakin kaksi vuotta. Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.1. 2018.
- Aulikki Oksanen: Helise, taivas! valitut runot 1964-2014.
Tämän kirjan minulle vinkkasi toinen tyttäristäni ja laitoinkin sen heti Adlibrikseen varaukseen, mutta se oli tilapäisesti loppu. Hyvää odotellessa!
- Astrid Lindgren, Sara Schward: Kätken kirjeesi patjani alle, 2017.
Näiden kirjeiden suomennusta olen odottanut siitä saakka, kun haltioituneena luin kirjeistä Jens Andersenin toimittamasta elämäkertakirjasta Astrid Lindgren Tämä päivä yksi elämä.  Kätken kirjeesi patjani alle- teos tuo esiin Astrid Lindgrenin ja silloin 13- vuotiaan kasvukivuissaan eläneen Sara Schwardin kirjeenvaihdon. Kirjeenvaihto alkoi Saran kirjoittamana ihailijapostina ja jatkui elämän tuntojen jakamisena Lindgrenin kuolemaan saakka.
-     -  Jon Kabat- Zinn: Mindfulness, tietoisen läsnäolon perusteet, 2017.
Hidastamisen aiheeseen en kyllästy joten odotan innolla tätä lääkäri-tutkijan päivitettyä opusta tärkeästä aiheesta.

Kuvahaun tulos haulle Kätken kirjeesi patjani alle Mindfulness     Kuvahaun tulos haulle Helise, taivas!


2. Keiltä kirjailijoilta toivoisit uutta kirjaa?

- Joel Haahtelalta lukisin kaikki sanat, jotka hän koskaan kynästään keksii synnyttää...
Ja aina ilahdun mm. Olli Jalosen, Riikka Pulkkisen, Anja Snellmanin, Siri Hustvedtin uutuuksista, mutta nyt erityisesti odottaisin kirjoittajaohjaaja Heli Hulmilta uutta kirjaa. Hänen aiemmat teoksensa Saattaen vaihdettava sekä Kuoleman horisontti ja kirjoitus ovat jo hiirenkorvilla.
Ja porilaisen runoilijan Pauli Karmalan teksteistä ilahtuisin myös, ja dekkarien saralta Antti Tuomaiseilta.


3. Mitä odotat omalta lukemiseltasi?

Tänä vuonna odotan erityisesti sitä, kun päätimme Ida-Marian kanssa pitää pari yhteistä ja ennalta sovittua lukulauantaita kumpikin tahoillamme. Toisena lauantaina luemme kumpainenkin saman kirjan ja bloggaamme siitä tuntojamme ja ajatuksiamme, ja toinen lukulauantai olisi lukumaraton- tyyppinen, jossa sovitaan tietty lukutuntimäärä ja kumpainenkin valitsee siihen luettavat itse.

Odotan myös sitä, että nyt kun on aikaa lukea, voisin laajentaa lukemistani enemmän lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, jopa fantasiaan, sillä Kyllä: minä en ole lukenut kuin 1,5 Potteria!!!! Tosin Cornelia Funken Mustesydän- trilogia oli ja on minulle se, jonka ohi ei taida mikään fantasiakirjallisuus yltää…






Ida-Maria:

Vuonna 2018 haluan keskittyä erityisesti siihen genreen, joka on eniten sydäntäni lähellä: fantasiaan. Vuonna 2017 yritin lukea paljon yksittäisiä nykyajan kirjoja, joista osasta pidinkin, mutta uskon että juuri sen takia viime lukuvuoteni tuntuu vähemmän tyydyttävältä verrattuna edellisiin lukuvuosiini. Olen silti iloinen, että luin viime vuonna paljon ja enemmän oman mukavuusalueeni ulkopuolelta.

Viimeisten neljän-viiden vuoden aikana olenkin löytänyt valtavan määrän mahtavan kuuloisia fantasiasarjoja, joihin haluaisin päästä käsiksi mahdollisimman pian. Suurimman osan näistä löydän booktubesta, pienemmän osan Goodreadsista ja kirjablogeista. "Putsasin" äskettäin Goodreads-tilini haluan lukea-hyllyä kirjoista, joihin en enää tunne vetoa ja listani on edelleen yli 250 kirjan pituinen... 

Lisäksi hyllystäni löytyy useita trilogioita, joiden ensimmäisiä osia olen rakastanut, mutta niiden viimeisten osien hankkiminen ja lukeminen on jäänyt vain korvan taakse. Tänä vuonna haluan keskittyä lukemaan enemmän oman kirjahyllyni sisältöä ja jatkaa niitä fantasiasarjoja, joiden ensimmäisistä osista nautin. Tässä muutama sarja, mitkä haluaisin lukea tänä vuonna kokonaisuudessaan:

Brandon Sandersonin Mistborn (suomeksi Usvasyntyinen) -trilogia, jonka ensimmäinen osa The Final Empire on yksi viime vuonna lukemieni lempikirja. Olen nyt hankkinut viimeisenkin osan ja jatkan seuraavaksi trilogiaa kirjoilla The Well of Ascension ja The Hero of Ages. Kirjassa on yksi kekseliäimmistä järjestelmistä taian käyttämiselle, joka tekee tarinasta toiminnantäyteisen ja juonellisesti hengästyttävän. Kirjasarjaa on ruvettu vihdoin myös suomentamaan, ensimmäinen osa Viimeinen valtakunta löytyy jo kirjakaupoista ja Ylenemisen kaivo ilmestyy tämän vuoden huhtikuussa. Myös viimeisen osan, Ajan sankarin, on arvioitu ilmestymään tämän vuoden aikana.




Joe Abercrombien The First Law (suomennoksessa Ensimmäinen laki)-trilogia, jonka ensimmäisen osan The Blade Itself luin vuonna 2015. Kirjan hahmot olivat mielestäni tarinan paras osa. Olen huomannut, että nautin eniten hahmoista, jotka ovat luonteeltaan hyvän ja pahan "harmaalla alueella", eli hahmoilla on vikoja eivätkä he ole välttämättä sellaisia, joihin haluaisi samaistua. Heistä ei tiedä, ovatko he lopulta hyvien vai pahojen puolella, mutta heillä kaikilla on omat motiivinsa teoilleen. Lisäksi hahmojen kasvu ja kehitys tarinan aikana on mielestäni parasta, mitä kirjoista voi saada. 

Tämä fantasiasarja on täynnä murhanhimoisia salaliittoja ja motiivien selvittelyä. "Sankarin ja vihollisen raja on tarpeeksi terävä vuodattamaan verta". Tämän trilogian viimeiset lukemattomat osat ovat Before They Are Hanged ja Last Argument of Kings. Suomeksi on ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa, Ase Itse ja Ennen Hirttämistä.





Victoria Schwabin uusin kirjapari The Monsters of Verity, johon kuuluvat This Savage Song sekä Our Dark Duet. Tässä kirjasarjassa ihmisten ilkeät ja pahat teot luovat maailmaan eläviä hirviöitä. Verityn kaupunki on jakautunut kahtia, jossa asuva Kate haluaisi olla säälimättömän isänsä kaltainen. Katen isä antaa hirviöiden vaeltaa kaupungissa vapaana, ja pyytää rahaa ihmisiltä heidän suojelemisestaan. Toisessa osassa kaupunkia asuu August, joka haluaisi olla hyväsydäminen ja avulias ihminen, mutta on ihmisen väkivallan teosta syntynyt hirviö. Hirviö, joka pystyy musiikillaan varastamaan sieluja. 
Kirjapari kuulostaa upealta ja sitä on kehuttu todella paljon. Lisäksi kirjoittaja on yksi uusista lempikirjailijoistani!





Lisäksi haluaisin saada päätökseen norjalaisen Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogian lukemalla sen viimeisen osan Mahti. Ensimmäiset kaksi osaa, Odininlapsen ja Mädän luin viime vuonna ja ihastuin Pettersenin luomaan skandinaaviseen fantasiamaahan. Hirka on Yminmaan ainoa hännätön asukas, kirous ja mädän kantaja. Korpinkehät kertoo Hirkan tarinaa kohti hänen omien, todellisten sukujuuriensa löytämistä.





Sitten on vielä Marie Brennanin The Memoirs of Lady Trent. Nimensä mukaan kirjat ovat entisen lohikäärmenaturalistin, Isabella Trentin, muistelmat. Kirjoissa eletään aikaa, jossa naisten työnä oli olla edustava vaimo sosiaalisissa piireissä ja kasvattaa lapset. Isabellalla on pikkutytöstä asti ollut haaveena päästä tutkimaan lohikäärmeitä, jotka tämän kirjasarjan maailmassa ovat kuin mitä tahansa petoeläimiä. Lohikäärmeitä on silti tutkinut vain harva ja Isabella haluaa nostaa lohikäärmeiden salaisuudet maailmankartalle. Kirjat kertovat Isabellan erilaisista tutkimusmatkoista eri puolille maailmaa ja hänen raporteistaan erilaisten lohikäärmeiden elintavoista ja anatomiasta. Kirjasarja on todella uniikki, jonka parissa viihdyn pitkään yhdellä lukukerralla! Sarjaan kuuluvat A Natural History of Dragons, The Tropic of Serpents, The Voyage of the Basilisk, In the Labyrinth of Drakes ja Within the Sanctuary of Wings.





Vuonna 2018...

1. Mitä kirjoja odotat?

Yritän enemmän lukea niitä kirjoja ja sarjoja, jotka olen jo löytänyt, mutta on yksi uusi kirja, jota odotan todella innokkasti: V.E.Schwabin toinen osa hänen Villains-sarjaansa, jonka ensimmäinen osa Vicious oli vuoden 2016 paras lukemani kirja. Tuohon aikaan luulin kirjan olevan itsenäinen, mutta saammekin tarinalle jatkoa! 

Lisäksi odotan Sylvain Neuvelin Themis-kansioiden toisen kirjan suomennosta, Heräilevät jumalat, joka on jatkoa viime vuonna lukemalleni Uinuvat jättiläiset.

2. Keiltä kirjailijoilta toivoisit uutta kirjaa?

George R.R.Martinilta! Tulen ja jään laulun kuudetta kirjaa, The Winds of Winter. Moni sarjaa lukenut on odottanut sarjalle jatkoa jo liian monta vuotta. Minä luin viimeisen sarjassa ilmestyneen kirjan vuonna 2014 ja olen siitä asti odottanut sarjalle jatkoa. Edellinen kirja, A Dance with Dragons, suomeksi Lohikäärmetanssi, ilmestyi vuonna 2011, joten jotkut ovat odottaneet minuakin kauemmin. 

3. Mitä odotat omalta lukemiseltasi?

Odotan löytäväni yhä enemmän aikaa lukemiselleni ja odotan lukevani paljon jo omistamiani kirjoja, suurimmilta osin fantasiaa. Haluaisin saada luetuksi monta jo aloitettua kirjasarjaa, mutta sydämeni halajaisi lukea myös muutamia klassikoita uudestaan, kuten Potterit ja Tulen ja jään laulu-sarjan. Potterit luin vuonna 2015, mutta välillä pimeät päivät kaipaavat J.K.Rowlingin luoman maailman lämpöä. Tulen ja jään laulu-sarjan haluaisin lukea ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan suomeksi ja virkistämään muistia, jos jonkun ihmeen kautta saisimmekin kuudennen osan vaikka parin vuoden sisällä...

Odotan myös innolla äitini kanssa suunnittelemiamme yhteisiä kirjalukuja ja lukumaratoneja!




Ei kommentteja: