Katsaus vuoden 2019 luettuihin/kuunneltuihin kirjoihin

   
Tea: 

    Vuoden 2019 lukuvuoteen minulla vaikutti suuresti se, että ajastani taistelivat kirjojen ohella myös vlogit. Toisinaan on ollut helpompaa istahtaa katsomaan vlogeja kuin ottaa kirja käteen. Niin hyviä henghdyshetkiä ja boostereita kuin vlogit ovatkin, ne ovat isossa määrin myös aikavarkaita!  
Siksi kuin lääkkeenä ajanhallintaan, osui korviini Takakansi- podcastin jakso, jossa Marko Suomen vieraana oli toimittaja Anna Perho. He keskustelivat arvojen priorisoinnista ja ajan antamisesta lukemiselle. Kuuntelin keskustelun kahteen kertaan peräkkäisinä päivinä, ja mietin miten helposti minunkin valintani ajankäytössä saattaa kiepsahtaa omien arvojeni reunoille. Luen, kirjoitan, mikäli aikaa muulta jää...!
Etenkin viime syksy oli minulle lukemisen kannalta vaikea. Arkeeni tuli paljon sellaisia asioita, jotka vaativat voimiani ja läsnäoloani. En kyennyt juurikaan keskittymään lukemiseen. Fiktioon tarttuminen oli lähes mahdotonta kunnes joulukuussa helpotti ja sain tartuttua tuoreeseen Lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-voittajaan : Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli.

Liian pitkään jatkunut lukujumi aukesi Auringon pimeällä puolella. Kirja kiskaisi minut mukaansa. Nähtäväksi jää josko Marisha Rasi-Koskinen kirjoittaisi tarinaan jatkoa, tai kirjoittaisi lisää tämän kaltaista, sillä Auringon pimeä puoli on hänen ensimmäinen nuortenkirjansa.

"Emilia asuu Kaivoksen kaupungin suljetussa yhteisössä isoisän kanssa. Pihan perällä oleva kesähuone on ollut lukittuna kuusitoista vuotta, siitä päivästä lähtien, kun Emilia syntyi ja hänen äitinsä kuoli. Kun Emilia rikkoo lukon, hän löytää mökistä valokuvantarkan vanhan piirroksen - ja kuvassa on hän itse. Emilia tempaistaan pyörteeseen, joka vie hänet kaivoksen kammottavien salaisuuksien äärelle ja omaan menneisyyteensä. Hänen elämänsä vaihtuu toiseksi, kun hän sukeltaa kaivoksen mustaan veteen.Auringon pimeä puoli on ajan ja muistojen mysteeri, joka leikittelee scifillä ja suhteellisuusteorian arvoituksilla. Samaan aikaan se on huikea seikkailu ja jännitystarina. " (Adlibris)

Marisha Rasi-Koskinen (s. 1975) on kirjailija ja psykologi, joka on saanut kirjoistaan Tiiliskivi-palkinnon, kahdesti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon sekä ollut Runeberg-ehdokkaana.

Vuoden 2019 TOP 3 - kirjat: 

1. Maria Borelius: Hyvinvoinnin vallankumous, tulehdusta ehkäisevä elämäntapa. 
  

"Maria Borelius oli 52-vuotias, kun hän alkoi tuntea olonsa vanhaksi ja väsyneeksi. Hänellä oli jatkuvia selkäkipuja, vaihdevuodet vaivasivat ja elämänhalu oli kadoksissa. Huonovointisuuden juurisyyt pohdituttivat Mariaa.

Alkoi neljä vuotta kestänyt matka kohti parempaa oloa. Maria matkusti ympäri maailmaa tavatakseen huippututkijoita, terveysguruja ja kuntoasiantuntijoita. Vastaus kaikkeen löytyi ruoasta ja liikunnasta, tunne-elämän hyvinvoinnista sekä ikivanhasta Intian terveydenhuollosta. Tämä kaikki luo pohjan matala-asteista tulehdusta estävään elämäntapaan.
Maria Borelius on entinen ulkomaankauppaministeri, tiedetoimittaja ja yrittäjä, joka toimii maailmanlaajuisten yritysten, akatemioiden ja instituutioiden neuvonantajana." ( Adlibris)

Kuuntelin Hyvinvoinnin vallankumouksen äänikirjana toistamiseen. Kirja on kiehtova sekoitus matkakertomusta, elämäkertaa, tutkimusta ja luonnonmukaisen ja terveellisen elämän innoittajaa.
Ja mikä parasta: Maria Borelius on tehnyt kirjaansa myös jatkoa, joka ilmestyi juuri:

2. Minna Rytisalo: Rouva C

"Rouva C. kuvaa erään avioliiton tarinan ja näyttää, millaisista silmuista puhkeaa se Minna Canth, jonka me tunnemme: esikuva, taistelija, patsas. Piian ja pumpulikauppiaan tytär päätyy naimisiin opettajansa kanssa ja huomaa olevansa aina raskaana. Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa halu tehdä kodin ulkopuolella paljon enemmän. Rouva C. on rakkaustarina ja ystävyyden kuvaus. Vaikka aika on eri, kysymys on sama: missä kulkevat yksilön rajat? Romaani on myös voimakas, kaunokirjallinen kannanotto tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta." (Adlibris)

Rytisalon Rouva C oli parasta lukemista Minna Canthin 175- juhlavuoden kunniaksi. Tein kirjasta blogipostauksen tänne. 

3. Joel Haahtela: Adélen kysymys

"Arvoituksellinen pienoisromaani miehestä, joka lähtee luostariin tutkimaan Pyhän Adelen mysteeriä ja ottamaan selvää itsestään.

Mies matkustaa luostariin Pyreneille tutkimaan tarinaa Pyhästä Adelesta, naisesta, joka putosi jyrkänteeltä alas ja julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Samalla alkaa matka kauas miehen omaan menneisyyteen ja ikiaikaiseen mysteeriin. Adele esittää kysymyksen yhdeksänsadan vuoden takaa: voiko ihmeitä tapahtua?" (Adlibris) 

Adélen kysymyksestä tein myös postauksen, joka löytyy täältä.

Kirja, joka yllätti ja kirja johon petyin: 

Vuoden 2019 luetuista kirjoista yllätyksellisin oli Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli. Se oli kuin hyvä elokuva, jossa ei arvaa lopputulosta ja jossa tarinaa kuljetetaan niin, että katsoja näkee uusia maisemia.
Minulle lukijana teki hyvää saada upea kokemus nimenomaan nuortenkirjasta.

Pettymys oli ehdottomasti dekkaristi Camilla Läckbergin kirja Kultahäkki. 
Läckberg on Ruotsin menestynein dekkarikirjailija, joka kirjoittaa kahta sarjaa;  Fjällbackaa sekä 2-osaista Faya-sarjaa, josta Kultahäkki on esikoisosa. 
Kultahäkki on viihteellinen dekkari, jota toki voi myös lukea naisen aseman, valtapelien ja suhteiden kautta, mutta minua ei kirja sen enempää viihdyttänyt kuin ajatteluttanut. Luin kirjan väkisin loppuun. 

Ajatuksia Helmet-lukuhaasteesta 2019

Helmet- lukuhaasteen 50 kohdasta sain 30:een sijoitettua lukemiani kirjoja. Jotta olisin saanut kaikki 50 kohtaa täytettyä, se olisi vaatinut minulta paitsi aktiivisempaa lukemista myös fiktiivisien romaanien lukemista enemmän. Syksyllä luin lähinnä elämän hallinta- ja itsehoito- sekä ravinto- ja terveyskirjoja. Niitä on hankala sijoittaa haasteeseen.
Jos olisin pystynyt lukemaan enemmän, niin olisi ollut mukava lukea jokin  alle 18- vuotiaan suosittelema kirja, tai kirja, joka sijoittuu Berliiniin. Myös haastekohta 14. kutkutti. Siinä kirjailijan sukunimen piti alkaa samalla kirjaimella kuin omani, ja olin ajatellut lukevani siihen kohtaan jotakin Tove Janssonilta. 
Myös haastekohtaan 46 ( kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö) olisi ollut mukava ehtiä lukemaan toistamiseen Selja Ahavan hienon hieno ja koskettava kirja Ennen kuin mieheni katoaa. 

Lukuvuotta 2020 

katson innostunein silmin. Takakansi-podcastin Marko Suomi haastoi jossakin viime vuoden postauksessaan aloittamaan lukemisharrastuksen pienin askelin, esim. siten että lukisi 10 minuuttia per päivä.Päivittäisen lukurutiinin ylläpitäminen on hyvä neuvo kenelle vaan, ja nimenomaan tässä ajassa, jossa moni asia ja formaatti kilpailee samasta ajasta.

Olen huomannut, että jotkut kirjat menevät "piloille"  liian hitaasta ja pätkittäisestä lukemisesta. Minulla iltalukeminen on joskus liian pätkittäistä. Toisinaan en ehdi tai jaksa lukea kuin muutaman sivun ja jos tätä jatkuu kauan, ei kirjan kanssa pääse kunnolla vauhtiin. Harry Pottereiden kanssa minulla on ollut juuri tämä onegelma. Olen lukenut niitä aivan liian laiskasti enkä siten ole voinut antaa tarinalle mahdollisuutta. Hyvä tarina menee hitaana hukkaan. 
Tosin ne kirjat, joissa helmi on nimenomaan taidokkaat lauseet, niitä mielelläni makustelen ja luen hitaammin kuin juonivetoista kirjaa. Ja elämän hallinta- yms. kirjoissa ei hidas lukeminen ole huono asia. 

Tänä vuonna toivon ehtiväni lukea enemmän ja laajalti. Haluan paneutua erityisesti oman kirjahyllyni aarteisiin; Viisas Elämä-sarjaan, kirjoittajaoppaisiin, elämän hallinta- ja self help-kirjoihin. Näiden ohella haluan jatkaa Harry Potter- sarjaa.
Lukulistalla on myös paljon uusia romaaneja kuten Finlandia-voittaja Pajtim Statovcin Bolla, Olli Jalosen Merenpeitto, Eddy de Windin isästään kirjoittama kirja Pääteasema Auschwitz:selviytyjän muistiinpanot leiriltä.