Tea: 

         Shaun Bythell : Elämäni kirjakauppiaana

2019, 340 s. Kirjapaja

Sain toiselta tyttäreltäni joululahjaksi skotlantilaisen Shaun Bythellin omaelämäkerrallisen teoksen Elämäni kirjakauppiaana. Ensinnäkin jo etukansi viehätti : upeassa siniliilan hämyssä vanha talo, jonka  monessa kerroksessa on kirjojen täyttämiä huoneita sekä ihmisiä, jotka lukevat, etsivät, selailevat sivuja, hengittävät kirjojen taikaa.  Takakannessa taivasta vasten talojen silhuetit, ikkunoissa lämmin valo. Ihan varmasti ikkunoiden takana istutaan vilttiin kääriytyneenä, kirja sylissä. 

Elämäni kirjakauppiaana on pilke silmäkulmassa päiväkirjamuotoon kirjoitettu teos. Bythell on dokumentoinut vuoden ajalta arkea ja asiakkaitaan sokkeloisesta antikvariaatistaan, jota hän on pyörittänyt Skotlannin Wigtownissa liki 20 vuoden ajan. 

Ja toden totta - vaikka kivijalkakirjakaupat ja etenkin antikvariaatit alkavat olla jo historian havinaa, Bythellin suloisen inhimillinen The Book Shop jaksaa sinnitellä valtavirtoja vastaan! Helppoa se ei suinkaan ole ollut eikä ole. On ollut pakko tehdä myönnytyksiä, astua ajan virtaan. Niinpä  iso osa Bythellin putiikin myynnistä on mennyt verkkoon ja verkkokauppajätti Amazon sanelee verkkomyynnille ehdot ja kahmii asiakkaat alaspoljetuilla hinnoillaan. Ja vain siksi, että se voi. 

" TIISTAI, 22. HUHTIKUUTA
  Online-tilauksia : 3
  Kirjoja löytyi : 3 

Kahdelta asiakas toi tiskille kauniisti kuvitetun teoksen lohenkalastuksesta 1920-luvulla, jonka hän sanoi löytäneensä puutarhahuoneesta. Hän kysyi sen hintaa ja - anteliaisuuden puuskassa - sanoin: - Saat sen kahdella ja puolella punnalla. 
Hän käveli ulos mutisten: - Saan sen halvemmalla Amazonista.  "

Bythell on jakanut kirjansa kuukausiin. Jokaisen kuukauden alussa on pätkä kollega-kohtalotoveri George Orwellin esseestä Muistoja kirjakaupasta. (julkaistu kokoelmassa Kun ammuin norsun ja muita esseitä,  1984 ) Orwellin tekstit ovat ikään kuin teemoja tai ajatusten avaajia. 

" Maaliskuu

Kun olin töissä antikvariaatissa - ellei siellä ole työssä, se on helppo kuvitella ikuiseksi paratiisiksi, jossa viehättävät vanhat herrat selailevat ikuisesti nahkaan sidottuja folioita - lähinnä minua hämmästytti, miten harvassa kirjoja todella ymmärtäviä ihmisiä oli. 
                                                                               George Orwell: Muistoja kirjakaupasta "

Bythell allekirjoittaa tämän täysin. Hän kertoo humoristiseen, ja paikoin hulvattoman satiiriseen tyyliin monista asiakkaistaan.  Osa heistä haluaa esiintyä  fiksumpana kuin ovatkaan: 

" Päivän ensimmäinen asiakas kysyi: - Kuka on kirjoittanut Kuin surmaisi satakielen? Sanoin, että Harper Lee, johon hän vastasi: - Oletko varma, ettei J.D. Salinger? "

" Ikäkäs asiakas kertoi, etä hänen kirjakerhonsa seuraava kirja on Dracula, mutta hän ei muista mitä tämä on kirjoittanut. " 

Mutta kyllä - omissakin ajatuksissa mielikuva työstä antikvariaatissa on kieltämättä ruusunpunainen. Kirjoja yltympäriinsä, tarinoita hyllymetreittäin, toinen toisistaan kiinnostavampia opuksia. Asiakkaita, jotka jakavat saman lukemista arvostavan maailman...ja maksavat mielellään, kun löytävät pitkään kaipaamansa kirjan. 
Mutta ei, Elämäni kirjakauppiaana kertoo miten turhauttavaa ja raskasta on alituinen kädenvääntö hinnoista. Asiakkaat tinkivät, haluavat lähes ilmaiseksi. Verkkokauppa-asiakkaat odottavat kirjapakettejaan miltei samantien. Loputon kirjojen tulva on pistettävä järjestykseen, luetteloitava. On muistettava missä mikin opus on. Eikä siinä vielä kaikki - kirjojen hankinta on rankkaa puuhaa. Ajomatkat saattavat olla pitkiä. Ihmiset tyhjentävät kuolinpesiään, ja olettavat saavansa hinnan kirjojen tunnearvon mukaan. Ja niin kuin aina, helmet ovat harvassa. 

Elämäni kirjakauppiaana on lämminhenkinen kirja. Se on syvästi inhimillinen. Bythell kuvaa huumorilla paitsi asiakkaitaan myös työtovereitaan, joiden kanssa jaetaan työn lisäksi muuta elämää, järjestetään tapahtumia, istutaan iltaa. Apulainen Nicky tekee kiusaksi asti omia jäyniään, ei piittaa siitä, kun kirjalaatikot ovat pitkin lattioita tai hänen herkkuperjantaiksi tuomansa gurmeet ovat Morrisonin kaupan roskalavalta.  

The Book Shop on auki monen ystävän tulla. Yösija ja ymmärrys löytyy aina. Ja naisten taidekerho - sekin mahtuu kokoontumaan olohuoneeseen, ja vaikka talvisin on kylmä eikä takan lämmöstä riitä, niin se mikä ulkoisessa lämmössä menetetään vanhan talon falskatessa, se sisäisessä lämmössä saadaan moninkertaisesti. 

4 / 5