keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Joyce Meyer: 100 tapaa helpottaa elämää


 Tea: 
Kuvahaun tulos haulle 100 tapaa helpottaa elämää


Puulieden lämmössä tätä kirjoittelen, edessäni on iso mukillinen haudutettua oolong-teetä, ulkona keikkuu aurinko kevättä lupaillen.  Ikkunan takaa näen miten terassin nahistuneet pääsiäisnarsissit kurkottuvat korin reunan yli, roikottavat keltaista valoa. Kaikki tarvittava on tässä.
Yksinkertainen aamu.

Yksinkertaiseen ihastuin myös Joyce Meyerin kirjassa 100 tapaa helpottaa elämää. 
Joyce Meyer on yksi maailman tunnetummista käytännöllisen kristillisyyden opettajista.  Hänen innostavia puheitaan on kuunneltavissa TV 7:n arkistossa 600 ohjelman verran otsikolla Iloa arkeen. Kirjoja hän on kirjoittanut n. 70 joista osa löytyy myös suomennettuna.
Kirjassaan 100 tapaa helpottaa elämää Joyce Meyer haastaa miettimään omaa suhtautumistapaa elämään. Voisiko se olla avain siihen lukkoon, jossa kipuilemme monimutkaisen ja liian täyden elämän vaatimuksissa? 

”Monet ihmiset viettävät tänä päivänä mutkikasta elämää, joka tekee heistä turhautuneita ja hämmentyneitä, uupuneita ja loppuun ajettuja. ”
”Elämä ei voi olla koskaan yksinkertaista, jos emme opi suhtautumaan kaikkiin asioihin mutkattomasti, ja ellemme tavoittele yksinkertaisuutta päättäväisesti ja lannistumatta. ”


Kirjansa johdannossa Joyce Meyer kertoo miten hän aikanaan nurisi siitä, että kaiken aikaa on kiire. Aikataulut pullistelivat niin tiukkoina, että kukaan ei pysty sellaista hallitsemaan.  Lopulta Meyer oivalsi, että ei tarvitsekaan. Hän tajusi, että koska hän itse laatii oman elämänsä aikataulut, hän itse voi ne myös muuttaa. Pelkkä nuriseminen, isoon ääneen valittaminen ja toivominen, että asiat ja aikataulut olisivat toisin, ei auta. On myös tehtävä jotakin.
Voi päättää miten asioihin suhtautuu, voi opetella sanomaan Ei kaikelle sille, joka lisää elämässä turhaa juoksemista ja ryntäilemistä. Niinpä Meyer otti aikataulut tarkastelun alle, karsi ja järkeisti niitä. Valittamisen sijaan hän otti vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja näin elämään palasi jälleen ilo ja liikkumatila.


Joyce Meyer kertoo myös miten hän kerran päätti kutsua muutamia ystäviä luokseen viettämään leppoisaa iltapäivää hyvän ruuan ja hauskanpidon parissa. Ajatus yhteisestä hetkestä yksinkertaisen ruuan äärellä tuntui houkuttelevalta; grillattaisiin hotdogeja, syötäisiin sipsejä ja haudutettuja papuja. Mutta kuinka ollakaan: mitä lähemmmäs h- hetki koitti, sitä enemmän Meyer panikoi ja alkoi levollisuuden sijaan touhuta ja touhottaa.  Hän teki mutkattomasta tapaamisesta painajaisen ylettömiksi paisuneilla valmisteluillaan. Hodogien sijaan hän paistoikin kalliita pihvejä, perunasalaatti vaihtui isoon kulholliseen itse tehtyä perunasalaattia, haudutetuttujen papujen tilalle tuli lukuisat lisukkeet.
Lisäksi piti siivota ja puunata, vaihtaa vanhat kuluneet puutarhatuolit uusiin, luoda ja tehdä vaikutusta.
Ja kun ystävät tulivat, Meyer näytteli väsähtäneenä ja kireänä iloista emäntää kykenemättä nauttimaan ystävistään ja yhteisestä hetkestä.
Ja miksi näin? Siksi, että hän ei kyennyt luottamaan yksinkertaiseen, ei pystynytkään seisomaan sen takana.
Uskon, että moni naisihminen tunnistaa ja tunnustaa tämän saman.  Kautta aikain emännät ovat vertailleet kahvipöydän antimia, panneet parasta tarjolle ja anteeksi pyydellen selitelleet kun on vain tämmöistä… Lopulta yhteiset tapaamiset kuivuvat kokoon liian suuriksi kasvaneiden tarjoamis- ja siivoamisvelvotteiden takia. Ei enää rohjeta, ei jakseta, ei koeta järkeväksi. Heitetään lapsi  pesuveden mukana.


100 tapaa helpottaa elämää- kirja ei sinänsä tuo mitään uutta, mutta se innostavalla tavalla herättelee huomaamaan:

¤ Ota yksi asia kerrallaan
¤ Ole tyytyväinen siihen mitä sinulla on
¤ Anna menneiden olla
¤ Opettele sanomaan Ei
¤ Vedä rajat
¤ Valitse itse taistelusi
¤ Päivitä sitoumuksesi
¤ Älä pelkää sitä mitä ihmiset ajattelevat
¤ Älä kanna väärää vastuun tunnetta
¤ Kutsu kurinalaisuus ystäväksesi
¤ Jätä se Jumalalle
Ja näiden lisäksi 89 muuta tapaa...

100 tapaa helpottaa elämää sopii paitsi arkisen elämän ja ihmissuhteiden tarkasteluun myös hengellisen elämänsä inventaarioon. Kannanko hengellisyydessäni turhia painolasteja ja pakkoja? Voisiko enemmän jättää Jumalan harteille? Voisiko taakkojen kantamisen sijaan kulkea kevyemmällä repulla? 

" Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon. " Matt.11: 28


 Minulle Meyrin kirja oli iso ilo. Siitä löytyi paljon ammennettavaa ja opittavaa. Tässä kiihkeässä maailmassa voi helposti ja huomaamattaan tehdä elämästään liian vaikeaa,  paitsi kiireellä ja liialla suorittamisella myös jumittamisella ja junnaamisella, puhki pohtimisella, turhan tai liian haalimisella.
Jospa kevään tullen voisi aukaista myös sielunsa ikkunat ja tuulettaa asenteitaan ja suhtautumistapojaan. V
oisi hyvällä tavalla antaa joidenkin asioiden vain levätä ja olla, kankeamatta niitä väkisin mihinkään suuntaan. Ja joidenkin asioiden kanssa tehdä voitavansa ja luottaa siihen, että oma leiviskä riittää. 

"Jos et pidä jostakin asiasta, muuta sitä; jos et voi muuttaa sitä, muuta tapa, jolla sitä ajattelet. " ( Mary Engelbreit ) 


🍬🍬🍬🍬🍬 

Ei kommentteja: